Tekoäly ja chatbotit työllistymisen tukena

 

Tekoäly ja chatbotit ovat siirtymässä rekrymarkkinoiden ytimeen. Tässä postauksessa teemme katsauksen tekoälyä ja chatbot-tekniikkaa hyödyntäviin työllistymistä tukeviin uusiin palveluihin.

Aluksi kumminkin muutama selvennys. Tekoäly työllistymisen apuna ratkaisee periaatteessa kahta peruskysymystä:

Työnhakijan näkökulmasta tekoäly pyrkii vastaamaan kysymykseen:

“Mitä työpaikkaa minun kannattaa hakea?” 

Ja toisaalta, työnantajan näkökulmasta tekoäly pyrkii vastaamaan kysymykseen:

“Kuka näistä sadoista hakijoista on sopivin juuri tähän tehtävään?” 

Eli kysymyksessä on “matching” tai toisella nimellä “kohtaanto”. Tekoälyn ja chatbottien tarkoituksena on siis automatisoida aikaa vieviä rekrytoinnin vaiheita kuten hakemusten läpikäyminen, hakijoiden vertaaminen, kyselyihin vastaaminen ja niin edelleen.

Chatbotit eli keskustelurobotit ovat ensisijaisesti uudenlainen käyttöliittymä erilaisiin palveluihin. Tekoälyä keskustelurobotit käyttävät lähinnä luonnollisen kielen ymmärtämiseen. Varsinainen palvelun toiminnallinen äly, kuten “matching”, pitää erikseen rakentaa keskustelurobotin taakse. Äskettäin julkistettu Digibarometri 2017-raportti (www.digibarometri.fi) pitää sisällään erittäin kattavan ja mielenkiintoisen yleiskatsauksen tekoälyn hyödyntämisestä Suomessa.

Työn hakemiseen liittyviä tekoäly- ja chatbot-ratkaisuja julkistetaan kiihtyvällä tahdilla. Seuraavassa on listattu joitakin esimerkkejä yrityksistä ja startupeista tällä alueella.

Google for Jobs

Google julkisti toukokuussa oman Google for Jobs-palvelunsa, joka hakee älykkäästi työpaikkoja isoimmista työpaikkailmoituspalveluista kuten Linkedin ja Monster. Periaatteessa palvelu on hakukoneen jatke, jossa Googlen massiivisia tekoälyresursseja käytetään hakutermien ymmärtämiseen ja samankaltaisten työpaikkojen ryhmittelyyn.

Lue lisää Googlen blogista: https://blog.google/products/search/connecting-more-americans-jobs/

Mya Systems

Mya Systems kehittää tekoälyyn ja luonnollisen kielen ymmärtämiseen perustuvaa rekrytointipalvelua yrityksille, joka yrityksen kuvauksen mukaan “automatisoi hakijoiden esikarsinnan ja haastatteluaikojen sopimisen”. Toukokuussa tämä yritys ilmoitti 11.4MUSD:n rahoituskierroksesta.

Lue lisää: https://venturebeat.com/2017/05/10/mya-systems-raises-11-4-million-for-its-ai-recruiter-chatbot/

Job Pal

Myös saksalainen startup Job Pal kehittää chatbotteja yritysten rekrytointitarpeisiin tarjoamalla hakijoille uuden 24/7 auki olevan kommunikointikanavan.

Lue lisää: https://pal.chat

Suomessakin on tänä keväänä tehty useita tuotejulkistuksia, joissa tekoälyä käytetään hyväksi erityisesti ratkaisemaan “matching”-ongelmaa.

Barona Jelpp

Tuotekuvauksen mukaan tekoälyä käytetään erityisesti hakijoiden asettamiseen sopivuusjärjestykseen. Jelpp-palvelun sivusto on mukavan informatiivinen ja ymmärrettävä!

Katso tarkemmin: http://jelpp.com

Oikotie

Myös Oikotien työpaikkapalvelu käyttää “matching”-algoritmia yhdistämään työpaikkailmoitusdataa ja osaamisprofiileja.

Lue lisää: https://www.sanoma.com/fi/uutiset/oikotie-tyopaikkojen-tekoaly-yhdistaa-tyopaikan-ja-hakijan

TalentAdore

TalentAdore käyttää tekoälyä mahdollistamaan henkilökohtaisen viestinnän ja palautteen antamisen myös niille hakijoille, jotka eivät tulleet valituksi.

Katso tarkemmin: http://talentadore.com/fi/

Hieman enemmän julkiselle puolelle osuvia mielenkiintoisia hankkeita ovat muun muassa seuraavat:

Työmarkkinatori

Työmarkkinatori kehittää avointa ja digitaalista rekrytointialustaa yhdessä 7 rekrytointialan palveluyrityksen kanssa.

Lue lisää: http://tyomarkkinatori.fi/fi/

Suomen tekoälyohjelma

Valmisteilla olevan tekoälyohjelman tavoite on tehdä Suomesta “tekoälyn soveltamisen kärkimaa”. Mahtavaa, tämän ohjelman edistymistä kannattaa seurata!

Lue lisää: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410877/ministeri-lintila-suomesta-tekoalyn-soveltamisen-karkimaa

Mutta ei tässä vielä kaikki, myös Ratkaisu100-kilpailussa on tiimejä, jotka hyödyntävät tekoälyä ja chatbotteja:

Osaamisbotti

Osaamisbotti on erityisesti julkiselle puolelle suunnattu kohtaanto-ongelmaa ratkaiseva työllistymispalvelu, joka ottaa huomioon sekä työnhakijan että työvoimapalveluiden tarjoajan näkökulmat ja erityistarpeet.

Tule Pori-Areenalle juttelemaan ja tapaamaan meitä kasvotusten!

Pori-Areenan ohjelma: https://ratkaisu100.fi/tapahtumat/artikkeli/12-7-piilevan-osaamisen-kisapaiva/6459380

Amsterdamin ekskursio

Ratkaisu100-kilpailuun kuului 4 päivän ekskursio Amsterdamiin. Tässä postauksessa hieman siitä, mitä näimme Amsterdamissa ja miten nämä uudet näkökulmat ovat vaikuttaneet ratkaisumme kehittämiseen.

Amsterdamissa ekskursion ohjelma oli hyvin tiivis ja vierailukohteita oli paljon. Paikallinen yhteistyökumppani oli organisaatio nimeltä Kennisland (www.kl.nl). Heidän “toimistonsa” Spring House (http://springhouse.nl) sijaitsee hienolla paikalla meren äärellä keskustan tuntumassa. Jo itse rakennus oli arkkitehtuuriltaan inspiroiva ja tila, jossa kokoonnuimme oli erittäin sopiva tämän tyyppiselle innovointi-työpajalle. Kennisland toteuttaa projekteja, joissa ratkaistaan yhteiskunnallisia haasteita esim. koulutuksen ja kulttuurin alueilla. Vierailukohteiksi oli valittu useampi tämänkaltainen projekti. Jakaannuimme useampaan vierailukohteeseen, joten tässä on mainittu vain osa kaikista mielenkiintoisista paikoista.

Kuva: Spring House

Ensin kuitenkin aloitimme viikon käymällä läpi “re-framing”-tekniikkaa STBY design-toimiston johdolla. Lyhyesti sanottuna, re-framing-viitekehyksen ja työkalujen avulla käsillä olevaa ongelmaa tarkastellaan uusista kulmista koettaen löytää ongelman taustalla olevat todelliset syyt. Toisaalta reframing-tekniikka auttaa myös asettamaan käsillä olevan ongelman oikeisiin mittasuhteisiin.

Ensimmäinen vierailukohde oli todella upeassa Impacthub Amsterdamin co-working tilassa (http://amsterdam.impacthub.net). Täällä tapasimme Konnektid-nimisen startupin CEO:n, joka piti todella innostavan esityksen hänen startuppinsa tarinasta. Tsekkaa tämä: https://www.konnektid.com ja rekisteröi itsesi opettajaksi omalla alueellasi. Tästä esityksestä säteili intohimo ja usko omaan asiaan. Juuri näin haluamme viedä omaa ratkaisua eteenpäin.

Kuva: Kuuntelemassa Konnektid-startupin esitystä Impacthubissa

By the way, majoituimme hieman erikoisessa, mutta ekskursion luonteeseen äärimmäisen hyvin sopivassa hotellissa The Volkshotel (https://www.volkshotel.nl/en/). Tässä hotellissa ei ole kahta samanlaista huonetta! Kokoonnuimme pari kertaa myös kadun toisella puolella sijaitsevan Student Hotellin tiloissa. Molemmat erittäin mielenkiintoisia paikkoja (https://www.thestudenthotel.com/amsterdam-city/).

Toisena Amsterdam-iltana ruokailimme Instock-nimisessä ravintolassa (https://www.instock.nl/en/restaurant/restaurant-amsterdam/), joka tekee annokset lähialueen ylijäämäelintarvikkeista! Illalliset olivatkin hyvin tärkeä osa ekskursiota, koska ruokapöydässä oli vihdoin aikaa jutella ja tutustua paremmin muiden tiimien jäsenten kanssa. R100-kilpailijoilla onkin erittäin mielenkiintoisia taustoja, osaamisia ja harrastuksia!

Seuraava vierailukohde oli paikka nimeltä Waag Society (http://waag.org/en). Vanhassa kivirakennuksessa sijaitseva Waag oli melkoinen hack-lab! 3D-printterit, levän kasvatus ja elektroniikan juotos-asemat olivat tarjolla ihmisille omien ratkaisujen toteuttamiseen. Virallisessa ohjelmassa keskityimme terveyteen liittyviin tee-se-itse-mahdollisuuksiin. Kokonaisuutena vierailun iso teema oli “Just do it!” Eli ala tekemään – Be a maker! Keskustelimme erityisesti siitä, kuinka eri maiden kansalaisten on jatkossa otettava isompi vastuu ja rooli itseä koskevien muutosten toteuttamisesta, eikä vain odottaa, että “yhteiskunta” kyllä tekee sen minulle…

Kuva: Waag Society Hack Lab

Kolmantena päivänä ehdimme vierailla myös Rotterdamissa. Lounastimme ravintolassa nimeltä Verhalenhuis Belvedere, missä ruuan tekevät vapaaehtoiset paikallisen yhteisön jäsenet. Illallisen söimme Hotspot Hutspot (http://www.hotspothutspot.nl), mikä toimi hieman samalla periaatteella eli  ruuan kokkasivat paikallisen naapuruston vapaaehtoiset. Molemmissa paikoissa söimme erittäin hyvää ruokaa!

Kuva: Rotterdamin silhuetti

Kuva: Verhalenhuis Belvedere-ravintola


Kuva: Hotspot Hutspot-ravintola

Rotterdamissa vierailukohteena oli DakAkker-niminen kerrostalon katolle perustettu puutarha (http://www.luchtsingel.org/en/locaties/roofgarden/). Tämä kattopuutarha on ollut ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Kattopuutarhojen eduiksi mainittiin muun muassa kaupungin lämpökuorman vähentäminen (mustan katon sijaan vihreää) sekä kaupunkien tilan suurentaminen (katot ovat uusi aiemmin käyttämätön kokoontumispaikka ihmisille). Edelleen täälläkin korostui yhteisön osallistaminen ja vapaaehtoisuuteen perustuva tekeminen!

Kuva: DakAkker-kattopuutarha

Viimeisenä päivänä kokoonnuimme uudelleen Spring Housen tiloihin ja reflektoimme viikon antia omien ratkaisujen näkökulmasta. Ekskursion viimeinen vierailukohde ennen paluuta Helsinkiin oli de Ceuvel- niminen pilaantuneelle satama-alueelle perustettu vanhoihin asuntolaivoihin rakennettu vuokratila-alue. Lisäksi alueella oli ekologinen ravintola ja koulutuskeskus (http://deceuvel.nl/en/). Erittäin mielenkiintoinen paikka!

Kuva: de Ceuvel

Kuva: de Ceuvel-ravintola

Amsterdamin ekskursio auttoi ratkaisumme suunnittelussa avaamalla paremmin yhteiskunnallisia näkökulmia kuten osallistaminen, viestintä ja vapaaehtoisuus. Lisäksi lähes jokainen vierailukohde vahvisti uskoa rohkeaan tekemiseen. Kiitos hienosta ekskursiosta Sitralle, vierailukohteille ja muille Ratkaisu100-tiimeille!

Orientaatiopäivän satoa


Vau, olipa hieno orientaatiopäivä! Jo valmiiksi iso innostus oman ja muidenkin tiimien ratkaisujen eteenpäin viemiseen vain kasvoi entisestään. Sitra hoiti päivän järjestelyt parhaalla mahdollisella tavalla! Ohjelma oli tiivis ja antoi esimakua siitä, mitä on edessä seuraavan puolen vuoden aikana. Tässä postauksessa joitakin tiimimme huomioita ja muistiinpanoja päivän työpajoista.

Kilpailutiimit

Kilpailutiimien ratkaisuissa oli todella leveä skaala. Lyhyen esittelyn perusteella osa ideoista avautui jo melko hyvin, osa jätti vielä hieman enemmän selvitettävää. Päivän ohjelma oli niin tiivis, että ihan kaikkien kanssa ei vielä ehtinyt keskustelemaan. Joka tapauksessa selväksi tuli, että kaikki tiimit ovat avoimesti ja hienolla asenteella liikkeellä ja ratkaisuja tehdään yhdessä Suomelle.

Työpajat

Tommi: “Osallistuin Tiimin Tarina Kuntoon-työpajaan sekä Tulevaisuuden Megatrendit ja Kipinät-keskusteluihin. Tarina-työpajasta jäi käteen muun muassa: Kokeiluja tehdessä on hyvä kerätä kaikki mahdolliset sitaatit käyttäjiltä. Nämä ovat parasta tarinan höystettä. Viestinnän perusprinsiippejä ovat: Simple, Unexpected, Concrete, Credible, Emotional, Stories – eli S-U-C-C-E-S-S. Sitran sivuilta löytyy hyvää materiaalia tulevaisuuden megatrendeistä: Teknologia, Globaalit keskinäisriippuvuudet ja Kestävyyskriisi nyt. Elina Kiiski Katajan pohjustamassa keskustelussa pohdittiin muun muassa sitä, kuinka nämä trendit muunnetaan osaamistarpeiksi ja edelleen niitä vastaavan osaamisen kehittämiseksi. Ville Peltolan esityksessä käytiin läpi potentiaalisia kipinöitä uusien menestystarinoiden sytyttämiseksi. Aiheina olivat muun muassa henkilödata, Gartnerin hype-käyrä sekä lohkoketjut. Erityisesti Gartnerin hype-käyrä on yksi tapa visualisoida tulevaisuuden osaamisalueita. Kokonaisuudessaan tiiviitä ja uusia ajatuksia herättäviä työpajoja.”

Jussi:  “Osallistuin itse orientaatiopäivän esiintymisvalmennukseen, missä esiteltiin erilaisia työkaluja vaikuttavan esiintymisen rakentamiselle. Osallistujat pääsivät videoharjoituksen avulla testaamaan työkaluja myös käytännössä. Valitsin esityksen pohjaksi why-how-what mallin. Miksi siis osaamisbotti? Suomessa noin 300 000 työtöntä hakee työpaikkaa ja 350 000 työllistä etsii uutta työpaikkaa. Tämä on se ongelma, jonka haluamme ratkoa! Haluamme innostaa ja ohjata ihmisiä kehittämään osaamistaan juuri heille sopivaan suuntaan. Haluamme auttaa työantajia löytämään juuri oikeanlaiset työntekijät. Mitä ja Miten osuudet tarkentuvat kilpailun edetessä ja seuraavissa askeleissa. Niistä lisää myöhemmin! Osallistuin orientaatiopäivän aikana myös osaamisen hyödyntäminen työelämässä keskusteluun, jossa kuulimme Timo Lindholmin (Sitra) sekä Matti Sarvimäen (VATT) näkökulmia haasteeseen.”

Oman ratkaisun seuraavat askeleet

Amsterdamin ekskursioon on vielä muutama viikko. Haluamme ehdottomasti kehittää ratkaisuamme mahdollisimman käyttäjälähtöisesti, joten seuraava tavoitteemme on käydä muutama hyvä keskustelu mahdollisten yhteistyötahojen kanssa vielä ennen Amsterdamin matkaa. Nähdään siellä!